Pienen puutarhan remontti tuli tarpeeseen Talin siirtolapuutarhassa, missä mökki pihapiireineen oli vuosien saatossa päässyt huonoon kuntoon. Piha rehotti vuohenputkea. Orapihlaja ja vadelma, palstaa reunustavat aitakasvit, tarvitsivat pensassaksia, puut sekä koristekasvit kaipasivat kipeästi hoitoa.
Pienen pihan remontti tuli ajankohtaiseksi, kun siirtolapuutarhamökin remontti valmistui. Avuksi muutoksen suunnitteluun omistajat pyysivät Garden Livingin maisemasuunnittelija Eva Wuitea. Hän painottaa, että pienen puutarhan suunnittelu ja vanhan uudistaminen vaatii huomiomaan paikan tunnelman ja perinteet.
– Siirtolapuutarhat ovat pieniä, ja pienen pihan suunnittelussa on omat vaikeutensa. Monesti pieneen tilaan on mahdutettava kaiken lisäksi paljon toimintoja, mutta pihaa ei voi suunnitella kuitenkaan täyteen, Wuite kertoo.
Siirtolapuutarhapalstan 380 neliötä ei anna tilaa kaikkeen, mutta mökin ja pienen piharakennuksen oheen omistajat toivoivat järjestystä, lekottelutilaa, avaruutta, grillipaikan ja ennen kaikkea suojaisaa pihapiiriä.
MAINOSOivaltava pienen puutarhan remontti huomio maisemat, eli mitä on tontin ulkopuolella, ja osata käyttää sitä suunnittelun apuna.
– Jotta pienestä tilasta ei synny ahdas, kasvillisuus keskitettiin täällä pihan reunoille. Kasvein saadaan rajattua piha, luotua suojaa ja jätettyä keskiosaan tilaa käytävälle ja nurmelle.
Pienen puutarhan remontti ja tilan maksimointi perustuvat siihen, että kovat materiaalit ja rakenteet keskitetään mökin läheisyyteen, jotta muu tila jää puutarhan käyttöön.
Ruokailu- ja grillipaikasta haluttiin tarpeeksi kookas ja viihtyisä neljän hengen tarpeisiin. Kulkuväylät uudistettiin ja pihalle laitettiin pihavalot. Piharakennuksen taakse luotiin vielä oma pieni alue kompostointia varten.
MAINOS– Valitsin käytävien ja mökin patioalueen kiveykseen antiikkikiveä, jossa on erisävyisiä kiviä, jolloin kiveyksestä tulee vanhaan miljööseen luonnollinen ja vivahteikas, Wuite kuvailee.
Kiveyksessä oli mukana myös lämmintä, kellertävää sävyä mustan, harmaan ja ruskean lisäksi, jolloin kiveyksestä saatiin valoisa, eloisa ja lämminhenkinen.
– Pelkällä harmaalla kivellä ladottuna voi vaikutelma olla tasainen ja jopa ankea.
Mökin oleilualue on kompakti kivetetty patio, jossa on varattu paikka ruokailuryhmälle ja grillille. Näkösuojaksi Eva Wuite suunnitteli valkoisen säleikön. Sen äärelle istutettu mantsuriankärhö takaa, että patiolla saa olla katseilta suojassa. Säleikkö lisää myös huonemaisuutta ja rajaa tilaa.
MAINOS– Puuaitoja ei käytetä siirtolapuutarhoissa, vaan raja-aidat ovat pensasaitoja, joiden korkeudelle ja leveydelle on omat sääntönsä. Siirtolapuutarhoihin sopisi leikattavaksi pensasaidaksi klassinen marjakuusi, kiiltotuhkapensas ja aronia.
Siirtolapuutarhapalstoilla on yleisperiaatteita ja sääntöjä, joissa ohjeistetaan muun muassa viljeltävästä alasta, kiveysten määrästä ja rakenteiden korkeuksista. Pienen puutarhan remontti ei sinänsä vaadi viljelyalueiden miettimistä, mutta siirtolapuutarhassa se on aina ollut merkityksellinen asia.
Usein kaksi kolmasosaa siirtolapuutarhatontin alueesta tulee olla viljelykäytössä, jotta tunnelma ei muutu, vaan vanha siirtolapuutarhojen periaate viljelystä jatkuu.
Siirtolapuutarhan tarkoitus on alun perin ollut kannustaa kaupunkien asukkaita viljelyyn, ja maailmansotien välisenä aikana siirtolapuutarhat tarjosivatkin ruokapulan aikana tärkeän mahdollisuuden ruoan viljelyyn.
MAINOSVaikka tässä puutarhassa perinteiselle kasvimaalle ei nähty tarvetta, viljely sopii siirtolapuutarhapalstoille esimerkiksi istutusalueiden yhteyteen tai viljelylaatikoihin.
– Viljelylaatikoilla saa kasvatukseen helppohoitoisuutta ja ryhtiä. Yhtä hyvin viljelyyn sopivat istutusalueet, joihin voi istuttaa esimerkiksi rungollisia herukoita, pensasmustikoita tai vaikka marjatuomipihlajaa, Wuite neuvoo.
Pienen puutarhan remontti vaati istutusalueiden kasvillisuuden päivittämistä. Uudistuksessa säästettiin vanhat pensasaitana toimivat kasvit, kuten orapihlaja ja vadelmarivistö, jotka olivat päässeet rehottamaan ja tekemään reilusti juurivesaa. Leikkauksen ja karsimisen myötä pensaat saatiin kunnostettua.
Muu istutus keskitettiin myötäilemään pensasaitoja. Istutuksiin valittiin keltaisen mökin väritykseen sopivia valkoisin ja oranssein kukin kukkivia perennoja, kuten siperiankurjenmiekkaa, idänunikoita, pioneja, päivänliljaa ja tuoksumataraa. Kevätkukiksi valittiin oransseja ja valkoisia tulppaaneja. Loppukesän ja syksyn kukintaa tarjoavat pallohortensia ja syyshortensiat.
– Olen iloinen, että sipulikasvien ja perennojen määrä lisääntyi. Ne tuovat kauneutta ja tunnelmaa siirtolapuutarhaan. Kukkivat kasvit antavat myös vanhaan puutarhaan sopivan retrotunnelman. Kaiken lisäksi värit ovat palaamassa pihoille. Värit tuovat positiivista energiaa, jota me nyt kaipaamme.
Perinteisissä siirtolapuutarhoissa ei ole havukasveja, joten tässä puutarhassa unohdettiin havut.
Pehmeät linjat istuvat vanhaan pihaan. Istutusalueiden ja kulkureittien orgaaniset, kaarevat muodot sopivat yleensä vanhojen talojen, kuten myös siirtolapuutarhan miljööseen. Luonnonmuodot ovat täällä pääosassa.
Vanhat terveet omenapuut säästettiin, vaikka muuten pienen puutarhan remontti kävi kasvillisuuden läpi perusteellisesti. Sadon kannalta vanha omenapuu ei ehkä ole aina paras mahdollinen, mutta vanhan puun säilyttämiselle voi olla muita syitä.
– Kauniisti ikääntynyt puunrunko voi olla kuin elävä veistos. Vanhaan miljööseen kuuluu myös kerroksellisuus.
Teksti: Suomelan toimitus
Kuvat: Hanna Marttinen